Blogi

23.02.2023

Oppimiserojen tasaamisesta

Li Andersson ja Riikka Purra ottivat yhteen 20.2.2023 A-studion koulukeskustelussa. Aihe on todella tärkeä ja siinä pohdittiin, millä keinoilla saataisiin oppimiseroja kouluissa tasaantumaan ja toisaalta taattua opiskelurauha kaikille tasapuolisesti. Puhuttiin myös koulushoppailusta ja painotusluokista sekä niiden vaikutuksesta koulujen eriytymiseen.

Koulut ovat eriytyneet ja jakoa hyviin ja huonoihin kouluihin tehdään koko ajan. Vaikka sitä ei olisi virallisesti, käytännön tasolla siihen pystyvät huoltajat valitsevat asuinalueensa ja lastensa koulun sillä perusteella, missä tulokset ovat parhaita ja oppimisrauha hyvä. Ja käsi ylös se vanhempi, joka vapaassa valintatilanteessa laittaisi lapsensa ensisijaisesti kouluun, jossa on turvattomuutta, rauhattomuutta ja oppimisen edellytykset muita kouluja heikommat.

Suomessa lapset nähdään valtavan itsenäisinä toimijoina jo hyvin pienestä pitäen. Välillä tuntuu siltä, että unohdetaan, että lapset ovat kuitenkin ennen kaikkea oman perheensä – vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset jne – arvomaailman ja asenteiden peilejä. Esimerkiksi kielikeskustelussa ja yhteiskuntaan integroitumisessa lapset nähdään hyvin itsenäisinä ja ajatellaan, että he ovat koulussa perheestään irrallisia toimijoita, vaikka he tosiasiallisesti toistavat kotiensa arvoja ja malleja sekä asenteita. Kyllä pieni lapsi integroituu yhteiskuntaan, jos hänen vanhempansa ovat integroituneet. Meillä on paljon maahanmuuttajaperheitä, joissa vanhemmat eivät juurikaan puhu suomea ja kommunikointi koulun kanssa on siksi haastavaa. He eivät välttämättä tunne suomalaista yhteiskuntaa saati koulujärjestelmäämme. Lapsi voi olla perheessä ainoa, joka osaa suomea. Lapsi saa tällöin paljon valtaa ja hän myös joutuu toimimaan  liian itsenäisesti. Hän ei voi turvautua kouluasioissa samalla tavalla vanhempiinsa kuin moni muu lapsi. Vanhemmat eivät myöskään pysty välttämättä valvomaan lapsensa koulunkäyntiä perusopetuslain edellyttämällä tavalla.

Ajattelen, että parasta mahdollista tukea, mitä voimme maahanmuuttajalapsille ja -nuorille antaa, on tukea heidän perheitään ja motivoida perheitä kiinnostumaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja kielestä sekä arvoistamme. Oma käytännön kokemukseni ainakin osoittaa sen, että vanhempien halu sitoutua suomalaiseen yhteiskuntaan, oppia mahdollisesti suomen kieli ja löytää töitä tai kouluttautua, korreloi usein suoraan lapsen ja nuoren pärjäämisen kanssa. Ja tämä pätee yhtä lailla kantasuomalaisten kuin maahan muualta muuttaneidenkin kanssa. Mitä erilaisemmasta yhteiskunnasta tänne tulee, sitä vaikeampaa integroituminen varmaankin on, mutta toisaalta, ehkä juuri sitä tärkeämpää.

A-Studio 20.2.2023