Blogi

06.02.2023

Vedystä uutta vihreää kultaa

Energia on puhututtanut suomalaisia – ja koko Eurooppaa – tänä talvena lähes jokaisessa kahvipöydässä. Siitä on tullut hyvinkin jokapäiväinen puheenaihe ja suomalaiset ovat olleet myös melko eriarvoisessa asemassa sen suhteen, kuinka kallista hintaa energiastaan maksavat. 

Osalle ihmisistä vihreä siirtymä on ollut melkeinpä kirosana, vaikka saattaa olla juuri vihreiden arvojen ansiota, että Suomi selviää energiakriisistä ja ehkäpä jopa voittajana pidemmällä tähtäimellä. Suomi on ollut montaa Euroopan maata vähemmän riippuvainen fossiilisesta energiasta ja täällä on huikean hienoa pöhinää vesi- ja tuulivoiman ympärillä. Myös monenlaisia ydinvoimahankkeita on viritteillä. Haasteena tuuli- ja vesivoimassa on ollut sen riippuvuus sääolosuhteista – joskus sähköä on ollut tarjolla liikaa ja toisinaan taas liian vähän. Sähköverkkoihin ei voi energiaa varastoida. Mutta vetyyn voi.

Jos sotien jälkeisen Suomen rakentamisessa vaurastuminen oli pitkälti metsätalouden ja siihen liittyvien innovaatioiden ansiota, tämän päivän vihreä kulta saattaa hyvinkin olla vety. Vedestä voidaan sähkön avulla irrottaa vetyä ja vedyn kuljettaminen kaasuputkia pitkin on paljon tehokkaampaa kuin sähkön kuljettaminen sähkölinjoissa eli energiaa saadaan kuljetettua paljon isompia määriä ja luontoystävällisemmin. Vety tarjoaa oivan varaston energialle ja sen avulla saamme vaikkapa tuuli- ja vesivoimasta kaiken energian talteen eikä tuotantoa tarvitse enää tuulisina päivinä säätää.

Voiko Suomesta tämän avulla tulla vaikkapa energian viejämaa? Tällä hetkellä investointihalukkuus esimerkiksi tuulivoimaan on merkittävä ja uusia tuulipuistoja syntyy kuin sieniä sateella. Laskelmat osoittavat, että energiaomavarainen ja energiaa Euroopaan vievä ja  Euroopan kaasuvarastoja täyttävä Suomi voisi todellakin olla mahdollinen. Vai haluammeko käyttää oman energiamme täällä ja panostaa sekä investoida vihreään teollisuuteen ja viedä sitten valmiita teollisuuden tuotteita muihin maihin?

Näkymät ovat lupaavia ja nyt on todella oltava tarkkana, että ne eivät jää pelkäksi utopiaksi. Meillä pitää olla selkeä fokus kiekossa ja laukaistava, kun syöttö tulee lapaan. On tärkeää määritellä, mitä me haluamme ja mikä meidän tavoitteemme vetytaloudessa on. Tavoitteen asettelun jälkeen täytyy kulkea määrätietoisesti kohti sitä tavoitetta. Tavoitteiden saavuttamiseksi on merkityksellistä resurssoida oikeisiin asioihin – suunnitella, tutkia, kehittää, markkinoida, mahdollistaa. Viisautta tarvitaan energia-alan asiantuntijoilta, mutta myös poliitikoilta. Viisautta ja myös rohkeutta. Energia-ala ei ole enää vain tietyn sisäpiirin supinaa vaan energiakriisi on tuonut sen lähelle jokaista suomalaista.

Itse en ole millään tapaa energia-alan asiantuntija ja ymmärränkin asiat vain hyvin kansantajuisella tasolla, mutta vedystä on käsittääkseni tiedepiireissä puhuttu jo 80-luvulta lähtien ja nyt on tullut sen aika. Fossiiliset energiamuodot eivät enää jyrää sen yli, koska tietyt talousvoimat fossiilisten ympärillä murenevat. Vety on miljardibisnes ja Suomella on miljardin euron paikka ottaa siitä osansa. Vetytalous on yksi hyvä esimerkki siitä, että talous- ja ympäristöasiat eivät suinkaan ole aina vastakkain vaan ne saattavat hyvinkin kulkea käsi kädessä samaan suuntaan toinen toistaan tukien.

Copyright 2024 © Satu Paananen
Yksityisyydensuoja ja evästeet

Jätä viesti