30.03.2023
Yhdessä kiusaamista ja yksinäisyyttä vastaan
Suomi kamppailee valtavan mielenterveyshaasteiden vuoren kanssa tällä hetkellä. Moni suomalainen voi todella huonosti. Syitä löytyy varmasti paljon – sosiaalisen median luoma riittämättömyyden tunne, sodat ja ympäristön tilanne ahdistavat, yhteisöiden pirstaloituminen hajottaa tukiverkkoja, kovat arvot jylläävät ja monta, monta muuta surullista syytä.
Esille nousee usein kaksi hyvin murheellista asiaa, jotka varmasti linkittyvät myös noihin yllä mainittuihin. Yksinäisyys ja kiusaaminen. Kaduilla ja kujilla pyörii päivittäin huikeita ja fiksuja tyyppejä, jotka eivät löydä ystävää tai edes sitä kaveriporukkaa, johon kuulua. Ulospäinsuuntautuneet, itsevarmat ihmiset kuuluvat isoihin porukoihin ja sosiaaliset suhteet ovat helppoja. Mutta millaista on, jos ei osaakaan tai halua niin tuoda itseään esille ja jää aina porukan ulkopuolelle, vaikka kaipaisikin sitä ystävää, jonka kanssa jakaa ajatuksia?
Yksinäisyys tappaa sisältä. Yksinäisyyteen vaan tottuu. En vaan ole riittävän hyvä. Mun mielipiteet on vaan niin tyhmiä. Kuka tällaisen kanssa nyt haluaisi olla? Kyllä mä niitä kiusaajiakin ymmärrän, koska mä nyt oon tällainen vähän outo. Kun ne kiusaa, tunnen edes olevani elossa – muuten kukaan ei näe mua.
Näitä kuunnellessa tarttuu pala kurkkuun, kun itse näen edessäni fiksun, empaattisen, lempeän, hauskan, kauniin, komean, syvämietteisen ja kaikin tavoin upean ihmisen ja hän kokee itsestään noin. Kiusaamiseen ei saa tottua! Kiusaajaa ei tarvitse ymmärtää! Kaikkien mielipiteet ovat arvokkaita. Sinua kuuluu kohdella kauniisti. Sinun ei tarvitse sietää. Sinä ansaitset tulla kuulluksi ja olla jonkun ystävä.
*********************************************************************************
Täällä omassa maailmassani, koulussa, näissä hetkissä nuorta haluaisi halata ja sanoa, että kyllä niitä ystäviä vielä löytyy ja kiusaajat saavat ansionsa mukaan. Sen verran olen kuitenkin kyynistynyt, että en voi sellaistakaan luvata. Voin luvata auttaa ja koettaa saattaa yksinäisiä yhteen. Voi luvata puhua kiusaajille empatiasta ja tunnetaidoista ja koettaa saada heidät ymmärtämään, miten väärin he tekevät. Voin selittää heille, että kiusaaminen on henkistä väkivaltaa ja väkivaltaa ei tule sietää. Voin jakaa koulun puitteissa rangaistuksia. Voin koettaa vaikuttaa siihen, että kiusaaja vaihtaa luokkaa. Ja vaikka suora kiusaaminen saataisiinkin loppumaan koulussa tai se loppuisi ajan myötä, yksinäisyys usein jää ja seuraa aikuisuuteen. Kiusaamista ja henkistä pahoinpitelyä on myös työpaikoilla.
Onnistumisiakin näkee. Alakoulusta yläkouluun siirtyneellä nuorella ei ollut yhtään kaveria ja sitten, kun eri luokalla olevat kiusaajat taas aloittivat kiusaamisen, koko kiusatun luokka asettuikin kiusatun tueksi ja tuomitsivat kiusaajien raukkamaisen käytöksen. Kiusaajien toiminta muuttui onnettoman näköiseksi räpiköinniksi, kun heidän tekonsa ja sanansa eivät enää osuneetkaan maaliinsa. Kiusaajilta otettiin pois valta aiheuttaa kiusatulle pahaa mieltä.
Ajattelen itse, että tämä on juuri se tehokkain tapa torjua kiusaamista ja yksinäisyyttä ja sitä kautta lisätä hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Siltä suurelta, hiljaiselta massalta – sivustaseuraajilta - tulisi löytyä rohkeutta ja voimaa sanoa SEIS. Rohkeutta ja voimaa mennä yksinäisen luokse ja pyytää mukaan tai osoittaa empaattisilla sanoilla, että olet tärkeä.
Valtiovalta ja kunnat voivat tuoda kouluihin lisää aikuisia sekä oppilashuoltoa. Työpaikoille voidaan myöntää rahaa hankkia työhyvinvointiohjaajia sekä kehittää erilaisia kiusaamisen ja yksinäisyyden torjumiseen käytettäviä prosesseja ja ohjelmia, mutta sen todellisen muutoksen voimme tehdä me kansalaiset yhdessä. Yhdessä olemme vahvempia ja voimme saada muutoksen aikaan. Yhdessä voimme ottaa vallan pois kiusaajilta. Hyvällä tahdolla ei elä, mutta sillä voi pelastaa toisen ihmisen elämän.
Mitä sinulle kuuluu? Tulisitko mukaan? Tarvitsetko apua? Kiitos. Ole hyvä. Teitpä tuon hyvin. Ihanaa, että olet mukana. Voisitko auttaa meitä tässä, koska osaat sen niin hyvin? Kiusaajat, lopettakaa! Me ei onnistuttaisi tässä yhtä hyvin ilman sua. Mitä mieltä sinä olet?